Kävin saattamassa tyttäreni Skotlannin Aberdeeniin, kun hän muutti sinne opiskelemaan. Kylläpä on outoa, kun hän ei enää ole omassa huoneessaan sängyllä loikoilemassa tai istumassa pöytänsä ääressä. En välttynyt kyyneleiltä, kun menin käymään huoneessa. Eiköhän tämä ikävä pikku hiljaa ala helpottaa.
Reissu meni oikein hyvin ja kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Teen reissusta kolme erillistä videota, kunhan saan ne editoitua. Yritän saada ensimmäisen videon jo viikonlopun aikana.
Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua!
Toi ikävä on vaan kamala juttu, mutta onneksi se helpottaa ajan kanssa. Etenkin kun huomaa, miten se nuori siellä pärjää 😊
VastaaPoistaIhanaa viikonlopoua!
Kiitos Tuija. Eka päivä reissun jälkeen oli pahin, mutta nyt on jo helpottanut.
PoistaInhoan näitä elämää (ja muitakin) käsitteleviä aforismeja, mutta se on totta, että "elämä on luopumista". Sen on saanut kokea nyt viimeisien vuosien ajan. 4 tytärtä muutti kotoa, töissäkin on pitänyt luopua monesta asiasta ja myös omassa itsessäni. Siitä selviää, vaikka välillä tuntuu tyhjältä.
VastaaPoistaElämä on tosiaankin luopumista ja menee hetki uuden tilanteen totutteluun. Monta luopumista olet joutunut kokemaan sinäkin <3
PoistaVoi mamma parkaa! Luojalle kiitos on kaikki nykyaikaset tavat pitää lapseen yhteyttä.
VastaaPoistaMukavaa perjantaita ja viikonloppua Kati <3
Kiitos, Outi <3
PoistaOn kyllä mukavaa, kun nykyään pystyy näkemään toisensa tietokoneen näytöltä.
Tiedän tunteen, mulla lähti poika tiistaina Australiaan vuodeksi.
VastaaPoistaKyllä meilläkin itkettiin puolin ja toisin, kun halattiin lähtiessä.
Oikein hyvää perjantai päivää sulle.
Hui! Australia onkin jo niin pitkän matkan päässä, että sieltä ei noin vain poiketa pienille lomille kotiin.
PoistaTsemppiä sinulle, Piia <3
Varmasti on haikeaa, kun tytär on nyt kaukana. Toisaalta niinhän sen elämän kuuluu mennä, lapset alkavat rakentamaan omaa tulevaisuuttaan ja kokeilevat omia siipiään. Asiat ovat kuitenkin tällä hetkellä hyvin, kun tyttärellä on opiskelupaikka! Minähän jännitän täällä, että mitä murrosiän tuulet tuovat meille tullessaan ja toivon, että omat lapset pääsevät itsenäistymisensä alkuun eivätkä liu syrjäyttäville poluille.
VastaaPoistaOlen ylpeä, että hänestä on tullut itsenäinen nuori nainen ja hän uskalsi lähteä ulkomaille opiskelemaan. Se on varmasti kasvattava kokemus. On se äidille jännittävä paikka. Täytyy vain luottaa ja uskoa, että kaikki menee hyvin.
PoistaKyllä se äidin sydämessä tuntuu, kun lapset lentävät pesästä. <3
VastaaPoistaHyvää syksyä ja viikonloppua!!
Kiitos marliska <3
PoistaOn se suuri muutos elämässä.
Aattele ko mekki olhaan lähetty, niin oli senthään kolikkopuhelimet Puutarhakadulla, koulun aulassa ja linja-autoasemalla. Niitäki piti säästeliäästi käyttää ettei menny pullakahvirahat.
VastaaPoistaNo niinpä. Kauhea ajatella, jos ei kuulis toisesta mitään viikkoon. Ennen oli tyytyminen nopeaan puheluun ja ilmoitukseen, että on hengissä.
PoistaKyllä se tunteet nostaa pintaan, kun lapsi muuttaa pois kotoa.
VastaaPoistaJa teillä vielä noin kauas! Mutta hienoa on päästä opiskelemaan ulkomaille!
Onneksi tänäpäivänä on hyvät yhteydenpito välineet!
Ihanaa viikonloppua sinulle Kati!❤️
Kiitos Sari <3
PoistaOnneksi on Skypet ja muut yhteydenpitovälineet. Helpottaa ikävää kummasti.
Haikkeutta varmaan siellä ilmassa. Ainahan lasten lähteminen sitä aiheutta ja välimatkakin on noin paljon. Se vaan kuuluu äidin elämään ja rakkauttahan se kaipaus on. Voimia sulle!
VastaaPoistaHyvää viikonloppua!
Kiitos Marketta.
PoistaOn se suuri elämänmuutos myös täällä kotona, kun yksi puuttuu joukosta.
Kyllä on varmasti haikeaa, mutta kyllä se helpottaa pikku hiljaa. Ei se Scotlanti ole niin hirveän kaukana ja nythän on hyvä syy lähteä käymään taas siellä. Hyvää viikonloppua Kati :) tv Liisa
VastaaPoistaKiitos Liisa. Oli mukava käydä katsomassa minkälaiseen paikkaan hän pääsee opiskelemaan ja ihastuin myös itse kaupunkiin. Ihan varmasti tulee lähdettyä uudelleen sinne, koko perheen voimin :)
PoistaTsemppiä!
VastaaPoistaKiitos Satu V.
PoistaVoin niin hyvin juuri tällä viikolla samaistua tunteisiisi. Kuopuksen päiväkotitaival toi minulle haikeuden. Ehkä en enää ikinä ole "kotiäiti". Samahan se äidin haikeus on, vaikka lapsi olisi jo aikuinen. Ehkä irti päästäminen on siinä kohti vielä kahta kamalampaa. Voin kuvitella. Mutta ylpeä voit myös olla pärjäävästä tyttärestä. Haleja sinne <3
VastaaPoistaKiitos Katja <3
PoistaMonta haikeaa hetkeä äidit saavat kokea lapsen kasvaessa ja itsenäistyessä.
Tsemppiä myös teille. Ja onnea uusiin haasteisiin <3
Helppo samaistua tunteisiisi❤Lapsista vanhimmat jo lentäneet pesästä ja se on haikeaa, mutta on ihana huomata kuinka niiden omat siivet kantavat!Mun yksi lemppariruoka on kaalilaatikko mutta muut meillä ei tykkää joten harvinaista herkkua.Mukavaa viikonloppua 🌼💕🌼
VastaaPoistaHelppo samaistua tunteisiisi❤Lapsista vanhimmat jo lentäneet pesästä ja se on haikeaa, mutta on ihana huomata kuinka niiden omat siivet kantavat!Mun yksi lemppariruoka on kaalilaatikko mutta muut meillä ei tykkää joten harvinaista herkkua.Mukavaa viikonloppua 🌼💕🌼
VastaaPoistaKiitos Maiccu <3
PoistaMeillä onneksi uppoaa kaalilaatikko kaikille. On se vaan niin hyvää, mutta aika harvoin tulee kuitenkin tehtyä.
Voi sua 😘 Mullakin tuli täällä kyynel silmään, kun ajattelin sun ikävää. Kyllä ne siivet kantaa 💕😘 Ikävä on varmaan suuri, voin kuvitella! Mulla on hetki aikaa, kun pojalla on kirjoitukset menossa ja sen jälkeen armeija. Tsemppiä ja koeta keksiä mukavaa puuhaa ja älä mene tyttäresi huoneeseen....Helpommalla pääset 💕 Ihanaa viikonloppua Kati 😘
VastaaPoistaVoi sua 😘 Mullakin tuli täällä kyynel silmään, kun ajattelin sun ikävää. Kyllä ne siivet kantaa 💕😘 Ikävä on varmaan suuri, voin kuvitella! Mulla on hetki aikaa, kun pojalla on kirjoitukset menossa ja sen jälkeen armeija. Tsemppiä ja koeta keksiä mukavaa puuhaa ja älä mene tyttäresi huoneeseen....Helpommalla pääset 💕 Ihanaa viikonloppua Kati 😘
VastaaPoistaKiitos Jaana <3
PoistaSuuri muutos on siis teilläkin tiedossa. Onneksi siihen ehtii vielä henkisesti valmistautua.
On se jännittävää kyllä. Nykyään Eurooppa tuntuu niin pieneltä ja Skotlantiinkin matkustaa näppärästi muutamissa tunneissa. Ennen oli varmasti äideillä enemmän sydän syrjällään, kun ei voinut pitää yhteyttä niin usein, kuin tänä päivänä.
VastaaPoistaTsemppiä äidille! Kyllä se tytär siellä selviää:) Mutta uskon, että ikävä on varmasti kova!!
VastaaPoistaKiitos M <3
PoistaVoi Kati, miekin täällä rupesin kyynelehtimään...ikävä on varmasti kova, mutta onneksi välimatka ei kuitenkaan ole kovinkaan pitkä ja mikä mahtava kokemus on tyttärelläsi edessä, wau!
VastaaPoistaVoi Kati, miekin täällä rupesin kyynelehtimään...ikävä on varmasti kova, mutta onneksi välimatka ei kuitenkaan ole kovinkaan pitkä ja mikä mahtava kokemus on tyttärelläsi edessä, wau!
VastaaPoistaKaisa <3 <3
PoistaOnneksi hän ei ole toisella puolella maapalloa. Eurooppa on kuitenkin aika pieni paikka.
Kokemus on varmasti aivan mahtava.
Voi, täälläkin tuli tippa linssiin! Oma tyttäreni muutti myös pois, mutta vain tunnin matkan päähän! Tyttärellesi varmasti hienoa ja antoisaa opiskella ulkomailla!
VastaaPoistaLapsen muutto kotoa nosti tunteet pintaan, varsinkin, kun on ensimmäisestä kyse.
PoistaIhanaa, että pystytte näkemään toisenne useammin, kun hän asuu lähempänä.
<3
VastaaPoista<3
Poista