Mukavia muistoja

Kävin viimeistä kertaa vanhalla toimistolla ja jätin jäähyväiset paikalle.
Siellä on vietetty monet hauskat hetket ja jostain syystä työpaikalla on tullut kaivettua kamera esille aina, kun siellä on ollut eläinystäviä vierailulla 😁

Moni pitempään seurannut muistaa varmaan työkaverini ison Hero alias Pöpi-koiran, joka vieraili meillä töissä aika usein. Pöpi on poistunut keskuudestamme kuukausi sitten. Se sai kovia kipukohtauksia ja eläinlääkäri löysi kookkaan kasvaimen sen vatsaontelosta. Pöpi oli jo elämän ehtoopuolella, joten se ei todennäköisesti olisi enää jaksanut toipua isosta leikkauksesta eikä ennuste olisi senkään jälkeen ollut kovin toiveikas. Pöpi on ollut työkaverin perheessä suuresti rakastettu perheenjäsen ja Pöpin poismeno jätti ison aukon monien sydämiin.

Käytiin Nukarinkoskella katselemassa, kuinka suuret vesimassat syöksyivät voimalla koskessa, kun sulamisvedet täyttivät kosken ääriään myöten. Lumien sulattua, kosken pauhu hellittää ja valkovuokot puhkeavat kukkaan kosken reunamilla. Se on äärimmäisen kaunis paikka jokaisena vuodenaikana. Yksi minun lempipaikoistani näillä main.

Pistin ohran siemeniä itämään ja kokeilen ensimmäistä kertaa kasvattaa myös maissinjyvistä ruohoa. Sen osalta olen toiveikkaalla tuulella, mutta seuraan tilannetta ja kerron ensi viikolla onko itäminen lähtenyt kunnolla käyntiin.

Ensi viikolla on luvassa valmistautumista Skotlannin reissuun. Tytär on pyytänyt tuomaan suomalaisia herkkuja mm. salmiakkia, joten katsotaan mitä tuomisia löydän hänelle.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!